Olipa kerran evoluutio


Ravinnon sekä terveyden mediaseksikkyydessä ei ole sinänsä mitään vikaa... Mutta kun tasapaino järkkyy, ja massamedioiden yleissanoma terveydestä on pitkälti “pinnallista” sekä “trendi vetoista” niin on hyvä ymmärtää käsitteet nimiltään tasapaino, uteliaisuus, suhteellisuus, objektiivisuus, maalaisjärki sekä unohtamatta erittäin tärkeää taitoa nimeltään itse kuuntelu. On varmasti olemassa muitakin termejä, jotka sopisivat näiden aikaisemmin mainittujen joukkoon. Kuitenkin yhteenvetona pyrin havainnollistamaan sitä, että millaiset ominaisarvot on hyvä omata jotta yksilö kykenisi ylläpitämään laadukasta tietotaitoansa mm. henkilökohtaiseen terveyteensä liittyen.

Voiko yksilö ilman jonkun alan virallisia tutkintoja olla millään lailla pätevä, kannattaako sellaista yksilöä kuunnella? Jälleen korostan; (“tasapaino, uteliaisuus, suhteellisuus, objektiivisuus, maalaisjärki sekä itse kuuntelu”). Minä nimittäin olen sellainen “kouluttamaton” yksilö… En ole lääkäri, en terveydenhoitaja, en kiropraktikko enkä edes personal trainer (henkilökohtainen valmentaja). Olen yksilö, joka monien muidenkin tavoin on elänyt, kokenut ja reagoinut näihin kokemuksiin jollain tavalla. Nyttemmin päätökseni ovat tarjonneet minulle mahdollisuuden kirjoittaa ravintoblogia Seniori365.fi sivulle, enkä kuitenkaan sanoisi ravinto ja terveysaiheen olevan kuitenkaan ns. tuulesta temmattu kohdallani vaikka en kyseisistä aloista todistuksia omista.

Tämän blogiketjun tarkoituksena on läpikäydä mahdollisimman selkeästi tärkeitä osa-alueita sekä kiehtovia kysymyksiä liittyen ravinnon ja terveyden aiheisiin. Blogin tietoperusta on suurimmaksi osaksi peräisin kirjasta nimeltään “How To Eat Move and Be Healthy” (miten syödä, liikkua ja olla terve) jonka on kirjoittanut Paul Chek; kokonaisvaltaisen terveyden ammattilainen yli 25 vuoden kokemuksella. Lisäksi olen tietenkin ehostanut blogia myös omilla aatteillani aiheesta ravinto ja terveys. Toivottavasti kokonaisuudesta tulee laadukas sekä viihdyttävä, lisäksi vielä jos onnistuisin luomaan sellaista tekstiä josta lukija hyötyisi niin olisin jotakuinkin onnistunut tehtävässäni. Kiitoksia jo valmiiksi kun jaatte aikaanne kanssani, toivotankin teille seuraavaksi antoisia lukuhetkiä :)

Ravinto sekä ravinto-oppi jakavat mielipiteet maailmalla moneen, kuitekin olemme suurin osa varmasti yhtä mieltä siitä, että kun tulee nälkä, niin tekee mieli syödä. Tämä ajattelematta esiintyvä biologinen tapahtuma kehossamme on asia, joten ei tule varsinaisesti ajatelleeksi, että miksi näin on ja mistä se nälkä johtuu? Ymmärtääkseen niinkin arkista asiaa kuin oma syömiskäyttäytyminen ja nälkä, on hyvä tutustua sekä ymmärtää, mistä me ihmiset olemme peräisin. Evoluutio on kiinnostava aihealue, ja siihen tutustumalla ymmärrämme hiukan paremmin, miksi nälkä yleensä ottaen ilmenee tai miksi eri ihmisille sopii paremmin toiset ruoat kuin jollekin muulle? Kuuluisan sanonnan mukaan ”kertaus on opintojen äiti”. Näin myös kehomme on aikojen kuluessa “oppinut” kehittymään sellaiseksi mitä se on tänä päivänä.

Tiede on parhaan kykynsä mukaan tutkinut historiaamme ja selvittänyt merkittävimmät kyvyt liittyen ravinnon hankintaan sekä ruokailuun. Asioita, joita olemme oppineet matkamme varrella, ovat muun muassa pystyssä käveleminen, työkalujen sekä tulen käyttö, kommunikointi ja ryhmässä toimiminen. Ensimmäiset pystyapinat ovat sijoitettuja noin 5 miljoonan vuoden päähän historiaan. Varhaisin tiedossa oleva sukulaisemme Homo habilis “kätevä ihminen” on noin 1.8–2.5 miljoonaa vuotta vanha laji. Homo erectus “pystyihminen” on puolestaan 1.65–0.05 miljoonaa vuotta vanha laji. On olemassa monia muitakin sukulaisia, ja tiede kartoittaa jatkuvasti enemmän alkuperäämme, mutta olennaisinta tässä on se, että meillä on pitkä historia joka on luonut perustan meille nykyihmisille. Työkalujen sekä tulen käyttö sijoittuu noin 2 miljoonaa vuotta historiaan, ja niin kommunikointi kuin ryhmässä työskentelykin on noin miljoona vuotta vanha kyky. Nämä kyvyt erottivat meidät eduksemme muista eläimistä, vaikka arkemme näyttikin kiitettävän epävarmalta ravinnon saannin suhteen. Varhaisihminen joutuikin olemaan aito “opportunisti”, jotta selviäisi hengissä.
 
Voimme vain kuvitella sen työpanoksen saaliin kaatamiseksi tai sen matkan, mikä piti vaeltaa ravinnon perässä. Joskus piti tyytyä tähteisiin, joskus ei syöty mitään pitkiin aikoihin. Tämä “elämäntyyli”, joka kesti erittäin pitkään ihmisen historiassa, pakotti kehomme oppimaan sekä mukautumaan, jotta emme menehtyisi. Kun vertaillaan ruoan hankinnan helppoutta sekä historioiden pituuksia “modernin nykyihmisen” ja “esi-isiemme” välillä, niin ymmärrämme, miten paljon pidempään meidän esi-isämme elivät ennalta arvaamattomissa olosuhteissa suhteessa nyky-yhteiskunnan maatalous- sekä ruokamarkettien aikaan. Olemme viljelleet sekä kasvattaneet ruokaamme noin 10–12 tuhatta vuotta, mutta ns. “villit”, ravinnollisesti arvaamattomat, ajat kestivät ennen sitä miljoonia vuosia.
 
Kehomme on ottanut opikseen kaikki nämä historian vuodet ja mukautuu edelleen, mutta evoluutio on kuitenkin hidasta. Seuraavassa artikkelissa tulemme käymään läpi aiheita mm. liittyen eri aikojen ruokailutottumuksiin.