Yksilöllinen lautasmalli


Kirjoittaessamme esimerkiksi sanan "lautasmalli" internetin hakumoottoriin, esimerkkejä löytyy yllin kyllin. Kuitenkin virallinen ohjeistus kuuluu, että “Täytä puolet lautasesta kasviksilla, esimerkiksi raasteilla, salaatilla ja lämpimällä kasvislisäkkeellä. Perunan osuus lautasesta on noin neljännes. Perunan sijaan voit syödä riisiä, pastaa tai muita viljavalmisteita. Lautasesta noin neljännes jää kala-, liha- tai munaruoalle. Sen voit korvata palkokasveja, pähkinöitä tai siemeniä sisältävällä kasvisruolla. Valitse ruokajuomaksi rasvatonta maitoa, piimää tai vettä. Lisäksi ateriaan kuuluu täysjyväleipää, jonka päällä on sipaisu pehmeää kasvirasvalevitettä. Marjat tai hedelmät jälkiruokana täydentävät aterian. Maitovalmisteen ja jälkiruoan voit jättää syötäväksi myös välipalana.” (valtion ravitsemusneuvottelukunta). Tämä ohje on kiitettävän laadukas, ja se on hyvä ottaa huomioon ruokaillessaan. Toisaalta, me olemme noin 5,5 miljoonaa suomalaista ja maailman väkiluku on noin 7,3 miljardia yksilöä… Eikö olisi järkevää päätellä, että joku meistä ihmisistä saattaisi olla ravinnollisesti näkökulmasta enemmän tai vähemmän erilainen/omansalainen?

Aikaisemmassa artikkelissa “Ruokailutottumukset, ajatuksia eri aikojen ravinnosta” tutustuttiin alkuasukkaiden arkeen ja todettiin, että erilaisen historian omaavat kansat reagoivat erilailla syömäänsä ravintoon. Tässä mainitussa artikkelissa hyvästä poikkeava ravinto oli usein syy sairastumiseen. Miksei tämä asia olisi merkityksellinen tänäkin päivänä?

Kuulemme sekä luemme jatkuvasti uutisia tutkimuksista, jotka tukevat aikaisempaa aihetta. Suomessakin sairastetaan runsaasti kansantauteja, jotka ovat pitkälti seurausta elämäntavan heikosta laadusta - myös huonosta ravinnosta. Aikaisemmin kansantauteja oli muun muassa alkeellisemman terveydenhuollon takia äkilliset sairaudet, kuten tartuntatauteihin kuuluvat tuberkuloosi sekä puutostaudit, esim. anemia. Terveydenhuollon kehityttyä nämä tartuntataudit vähenivät, mutta toisaalta krooniset kansantaudit yleistyivät. Jälkimmäiseen “krooniseen kategoriaan” luetellaan muun muassa “sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, astma ja allergia, krooniset keuhkosairaudet, syöpäsairaudet, muistisairaudet, tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet ja mielenterveyden ongelmat” (terveyden ja hyvinvoinnin laitos). On tutkittu, että erittäin suuri osa näistä kansantaudeista olisi vältettävissä ja parannettavissa, jos yksilö tekisi tarvittavat muutokset elämäntapoihinsa.

No miten tiedän mitä syödä? Oikeanlaisen ravinnon valitseminen ei ole niin sanotusti avaruusfysiikkaa, kunhan muistaa perusasiat kuten sen, että lautasmallin tulisi koostua mahdollisimman luonnollisista sekä puhtaista raaka-aineista. Tämän lisäksi kaikkea tulisi nauttia kohtuudella: usein ja vähän on nykyajan elämäntyyliin sopivampi, kuin harvoin ja paljon. Terveen ihmisen elimistö osaa ilmoittaa oikeana hetkenä nälästä sekä janosta, joten kehon kuuntelemisen taito korostuu. Yksi käytäntöä ajatellen tärkeä ja varteenotettava huomio on ymmärtää, mitkä lähikaupan hyllyjen tuotteista ovat luonnollisia sekä puhtaita.

Paul Chek kertoo kirjassaan “How to Eat, Move and Be Healthy”, että jokainen meistä on yksilö, ja meidän kannattaisi huomioida lautasmallimme sen mukaisesti. Toistan jälleen, että tämän artikkelin ensimmäisen kappaleen lautasmalliesimerkki on yleisesti pätevä vaihtoehto. Toisaalta, aina ei välttämättä tule ajatelleeksi, että arkinen vaiva voisi johtua esimerkiksi vääränlaisesta ravinnosta. Yksi kärsii löysästä, toinen kovasta vatsasta, joku jopa vatsakivuista. Kolmas ehkä kärsii päänsärystä, neljäs uupumuksesta, viides ärtyneisyydestä jne… Nämä kaikki oireet voivat esiintyä eri ihmisten syödessä samaa ruokaa, tai vaihtoehtoisesti jos emme saa syötyä jotain, joka osoittautui meidän kehollemme erityisen tärkeäksi ravinnoksi.

Paul Chek jakaa kirjansa ruokavalio-ohjeessa “The 'No-Diet' Diet” (Dietitön ruokavalio) tietoa liittyen hänen suosittelemansa lautasmallin perustaan. Hän jakaa meidät ihmiset pääasiassa geeniperimän mukaan kolmeen eri kategoriaan seuraavasti: päiväntasaaja-, vaihtelevaan sekä napaseutukategoriaan. Puoliautomaattisesti olettaisi, että suomalainen olisi napaseutu- tai vaihtelevassa kategoriassa, ja suurimmaksi osaksi varmasti onkin, mutta on hyvä muistaa, ettei kyseinen tieto perustu syntymäpaikkaan vaan nimenomaan suvun pitkään historiaan. Käytännön esimerkissä hän kertoo, että jos eskimo söisi ananasta ja eteläamerikkalainen intiaani hylkeenrasvaa, niin kummassakin tapauksessa ilmenisi negatiivisesti poikkeavia reaktioita fysiologiassa.

Paul Chek, lautasmallin kolme peruskategoriaa:

Päiväntasaaja lautasmalli: 70% hiilihydraatti, 20% proteiini, 10% rasva.

Vaihteleva lautasmalli: 50% hiilihydraatti, 40% proteiini, 10% rasva.

Napaseutu lautasmalli: 35% hiilihydraatti, 45% proteiini, 20% rasva.

Ajatellessani aihetta terveellinen ruokavalio, niin tuen käytännön teoriaa, joka ottaa huomioon uniikin yksilön historian sekä ominaisuudet selvittäessään parhainta vaihtoehtoa ruokavaliolle. Se, että kaikki, tai että ainakin suurin osa ihmisistä Suomessa sekä maailmalla omaisivat saman fysiologian ei ole loogista. Ihmiset ovat eläneet niin pitkiä aikoja eri olosuhteissa, että he ovat sopeutuneet eri lailla. Tämä käytännössä tarkoittaa, että meille kaikille sopii erilainen ruoka, eikö totta? Haasteet ilmaantuvat, kun pyritään optimoimaan ruokavaliota. En tosin murehtisi liikoja yksityiskohdista, sillä nyrkkisäännöillä pötkii jo pitkälle. Huomioikaa toki yksi erittäin tärkeä seikka: mikä nyrkkisäännöistä tai lautasmalleista on sinulle se oikeasti oikea? Se, mitä yleisesti ilmoitetaan lautasmallista, on sinun kohdallasi mahdollisesti vain osittain oikein, ja se osa joka ei täsmää sinuun ravinnollisessa merkityksessä voi olla ratkaisevassa osassa parasta terveyttä havitellessa. Tulevassa artikkelissa syvennytään aiheeseen “lautasmalli” käytännön näkökulmasta.

Kirja lähde:

How to Eat, Move and Be Healthy (2004-2013); The “No Diet” Diet (Dietitön Ruokavalio); Kirjailija: Paul Chek.

Verkkolähde:

http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/portal/fi/vinkkeja+viisaisiin+va...

http://vrk.fi/default.aspx?docid=169

http://www.worldometers.info/world-population/

http://www.peda.net/verkkolehti/konnevesi/terveystieto?m=content&a_id=22

https://www.thl.fi/fi/web/kansantaudit/yleistietoa-kansantaudeista