Päänsärky ja sen hoito


 

 

 

 

 

 

Päänsärky voi johtua monesta eri elimistön toiminta vajeista ja se on erittäin yleinen oire, jota jokainen ihminen tuntee jossain vaiheessa elämää.

Tässä artikkelissa perehdytään päänsäryn eri muotoihin ja oireisiin sekä tunnistaa vakavatkin päänsäryt.

Mistä päänsäryt voivat johtua?

Päänsärky voi tulla erilaisista syistä mm. stressin seurauksena, nestehukasta, korkeasta verenpaineesta, matalasta verensokerista eli hypoglykemiasta, jännittäminen, huonoista silmälaseista, vahvasta hajuvedestä, rasitustila tai unen puute. Nämä edellä luettelut syyt ovat tilapäisiä, ohimeneviä ja hoidettavissa.

Päänsärky voi olla myös merkki vakavammasta oireesta. Äkillinen voimakas päänsärky voi voi olla peräisin aivoverenvuodosta (AVH) tai verenkiertoperäinen päänsärky voi johtua aivoverisuonten ahtautumisesta. Äkillinen voimakas päänsärky voi tulla huomattavasta rasituksesta tai orgasmista, särky on yleensä lyhytaikainen ja kestää maksimissaan n. 20min. Jos oireet pitkittyvät, on syytä epäillä muita säryn syitä.

Aivokasvaimen oireena voi esiintyä päänsärkyä ja muita oireita kuten puheen vaikeutumista, tunnon häiriöitä tai pahoinvointia.

Päivittäisin otettavat särkylääkkeet voi ylläpitää jatkuvaa päänsärkyä (Särkylääkepäänsärky). Särkyä voi toisaalta esiintyä mm. kahvista, alkoholista tai särkylääkkeiden vieroittamisesta.

Päänsärkyjen oireisiin ei aina löydy mitään syytä.

Erilaisia päänsärkyjä

Migreeni on melko yleinen päänsäryn muoto, jonka on arvioitu esiintyvän naisilla 14,6% ja miehillä 4,8%. Migreeni on periytyvää ja sitä voi jakaa neljään vaiheeseen:

  1. Ennakkovaihe -> Kestää muutamasta tunnista jopa päiviin. Oireina saattaa esiintyä mielialan vaihtelua, väsymyksen tunnetta, makean himoa ja haukottelua.
  1. Auravaihe -> Näköhäiriöitä mm. Sahalaita kuvioita, kirkasreunainen näkökenttäpuutosta. Oireina saattaa esiintyä myös puutumista, halvausoiretta ja puheenhäiriötä. Auravaiheen jälkeen yleensä seuraa päänsärkyvaihe tunnin sisällä.
  1. Päänsärkyvaihe -> Toispuolista jyskyttävää särkyä, jota fyysinen kuormitus pahentaa. Oireina esiintyy lisäksi oksentelua ja pahoinvointia. Päänsärkyvaihe kestää hoitamattomana 4 tunnista jopa 2-3 vuorokauteen.
  1. Helpottumisvaihe -> Tässä vaiheessa oireet ovat helpottaneet, mutta täysi toimintakyky ei ole vielä ehtinyt palautua. Helpottumisvaiheessa on suositeltavaa lepo.

Migreenin hoito:

Migreeniä voi ehkäistä välttämällä siihen altistavia tekijöitä kuten: valvominen, alhainen verensokeri, stressi. Lääkkeettömästä hoidosta akupunktio on saanut positiivista palautetta. On kuitenkin suotavaa käyttää ennaltaehkäisevää lääkehoitoa, mikäli kohtauksia esiintyy useammin kuussa.

Migreenin lääkehoidossa käytetään erilaisia valmisteita, joista kannattaa keskustella hoitavan lääkärin kanssa. Migreenikohtausten hoito suositellaan aloitettavan mahdollisimman pian, jotta saadaan lääkkeistä mahdollisimman hyvä vaste.

 

Jännityspäänsärky eli tensiopäänsärky on yleisin päänsäryn muoto, jota 2/3 suomalaisista kärsii jossain vaiheessa elämää. Kipukohtaus saattaa kestää minuutteja tai jopa vuosia.

Syitä voi olla monenlaisia mm. stressi, liikkumattomuus, unihäiriöt, staattiset työasennot, vanhat niskan/pään vammat voivat olla syynä. Kivun varsinaista aiheuttajaa ei ole pystytty selvittämään. Jännityspäänsäryllä voi olla yhteys masennukseen ja ahdistuneisuuteen.

Oireet jännityspäänsäryssä voi olla kohtauksittaista tai jatkuvaa. Siihen voi liittyä vihlovia tai viiltäviä kiputuntemuksia. Kipua on kuvailtu mm: tylppä, tasainen, vannemainen ja puristava. Kipu on yleensä molemminpuolinen, mutta se voi olla myös toispuolinen särky.

Liikkuminen yleensä helpottaa jännityspäänsäryssä ja on suositeltavaa löytää mielekästä puuhaa.

Kipuun saattaa liittyä pahoinvointia ja ruokahaluttomuuden tunnetta. Migreenin tavoin, jännityspäänsärkyyn ei liity oksentelua, mutta lievää huimausta ja valonarkuutta saattaa esiintyä.

Jännityspäänsäryn hoito: Särkyyn auttavat useimmiten tulehduskipulääkkeet ja tulehduskipugeelit. Kun oireet pitkittyvät, särkylääkkeistä ei ole enää apua ja se voi olla jopa haitaksi (särkylääkepäänsäryn muodossa).

Jos jännityspäänsäryn oireet pitkittyvät, tulee pyrkiä lihasten rentouttamiseen lihasharjoittelulla, akupunktiolla ja fysioterapialla. Omaehtoinen kuntoutus: yläraajojen ja niskalihasten rentouttaminen ja vahvistaminen ovat hoidon ratkaiseva tekijä.

 

Sarjoittainen päänsärky eli Hortonin neuralgia on erittäin kivulias päänsäryn muoto, joka esiintyy lyhytaikaisina sarjoina silmän ympärillä. Suomessa noin 15 000 ihmistä kärsii sarjoittaisesta päänsärystä josta 70% tapauksista ovat miehiä.

Sarjoittaista päänsärkyä voi jakaa kahteen lajiin:

  • Episodinen sarjoittainen päänsärky -> Kipu on päivittäistä viikkojen ja kuukausien jaksoissa ja esiintyy samaan vuodenaikaan (kevät/syksy). Kohtauksia voi olla vain joka toinen päivä tai yhden päivän sisällä jopa 8 kohtausta. Episodin jälkeen seuraa usean kuukauden tai jopa vuosien tauko.
  • Krooninen sarjoittainen päänsärky -> Kohtauksia on joka päivä.

Sarjoittaisen päänsäryn oireet: Kipu on repivää, läpitunkevaa ja polttavaa. Kivun seurauksena silmä punoittaa ja vetistää sekä saman puoleista nenän tukkoisuutta saattaa esiintyä. Muita oireita sarjoittaisessa päänsäryssä ovat mm. Kasvojen hikoilu, kipeän puolen mustuaisen pieneneminen, silmäluomen roikkuminen ja luomiturvotus.

Kipu kestää hoitamattomana 30 minuutista 3 tuntiin.

Sarjoittaisen päänsäryn hoito: Kohtauksen hoito katkaisee akuutin kivun. Kivun lievittämiseen ja kohtausten hillitsemiseen pyritään ennakolta hoitamaan estohoidolla. Kun kipu on saatu kontrolliin, estolääkitys puretaan vähitellen.

Lääkäriin on syytä hakeutua mahdollisimman pian, sillä lääkitys tehoaa parhaiten sarjan alussa. Ilman reseptiä saatavat särkylääkkeistä ei ole apua kohtauksen hoidossa.

 

Teksti:

Hoitotyön opiskelija Aniso Abdulkadir

Laurea Ammattikorkeakoulu 2018

 

Lähteet:

Saarelma, O. Duodecim Terveyskirjasto. Päänsärky. 2018. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00322

Terve. Migreeni. 2018. https://www.terve.fi/teemat/migreeni

Terve. Migreenin hoito. 2018. https://www.terve.fi/artikkelit/migreeni-hoito

Terve. Jännityspäänsärky -potilasohje. 2006. https://www.terve.fi/artikkelit/jannityspaansarky-potilasohje

Duodecim Terveyskirjasto. Sarjoittainen päänsärky. 2015. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00431&p_hakusana=sarjoittainen%20p%C3%A4%C3%A4ns%C3%A4rky

Kuvan lähde: Cascade Chiropractic & Wellness. Chiropractic treatment for headaches. 2014. https://eastportlandchiropractor.com/treatment-for-headaches/