Mielen hyvinvointia voi vahvistaa


Ikäihmisten mielenterveyttä painavista asioista, kuten masennuksesta ja yksinäisyydestä, keskustellaan paljon. On hyvin tärkeää, että niistä puhutaan ja niihin myös puututaan.  Ikääntyvien mielenterveydestä puhuttaessa usein kuitenkin unohdetaan, että seniorilla on myös nuorempia enemmän keinoja selvitä mieltä rasittavista elämän haasteista.  Mielen hyvinvointia voi myös vahvistaa. Ikääntymisen myötä mielen voimavarat ja hyvinvointi nousevat erityisen merkityksellisiksi, sillä mielen hyvinvoinnilla voidaan tukea ja vahvistaa toimintakykyä ja jaksamista haastavimpia elämän tilanteita varten.

Mielenterveys koostuu mielen voimavaroista ja hyvinvoinnista. Kun ihmisen mieli voi hyvin, hän jaksaa toteuttaa itseään ja osallistua sosiaaliseen elämään. Silloin hän kykenee myös kestämään elämän mukanaan tuomat tavanomaiset rasitukset.  Seniorille on ehtinyt karttumaan monia vaikeampiakin elämänkokemuksia ja niistä on opittu elämäntaitoja. Omat näkemykset ovat avartuneet ja suhteellisuudentaju lisääntynyt, jolloin elämän konkari osaa suhtautua asioihin nuoria rauhallisemmin. Elämän haasteista ja vastoinkäymisistä selviytymiset ovat tuottaneet oivalluksia ja oppimista sekä selviytymiskeinoja, kuten epävarmuuden sietokykyä ja kykyä toipua koettelemuksista. Nämä elämän asiantuntijan taidot auttavat suhtautumaan paremmin haasteisiin, joita ikääntyminen voi tuoda mukanaan kehon muutosten, mahdollisten sairauksien ja läheisten menetysten myötä.  Itse muutokset tarjoavat myös henkisen kasvun tilaisuuksia sillä niihin liittyy uuden opettelua, sopeutumista uuteen tilanteeseen ja luopumista vanhasta.  Eletyt vuodet ovat myös kehittäneet itsetuntemusta, joka tuo jo itsessään nautintoa ja sisältöä elämään, sillä tiedämme mikä juuri omaa mieltä parhaiten virkistää. Nämä mielentaidot vaikuttavat hyvinvointiin kokonaisvaltaisesti.  

Omaa henkistä vastustuskykyä ja mielen hyvinvointia voi vahvistaa ja kehittää. Seniorina mieltä voi hoitaa ja huoltaa fyysisen kunnon ja terveyden tapaan. Mielen hyvinvoinnista kannattaakin pitää huolta. Mieleen vaikuttavat niin elintavat, sosiaaliset suhteet kuin omat mielen taidotkin. Hyvät elintavat, kuten riittävä uni ja liikunta, hyvälaatuinen ruoka sekä oman terveyden hoitaminen vahvistavat mielenterveyttä. Myös esteetön koti ja ympäristö, riittävä toimeentulo, hyvät ihmissuhteet sekä hyväksi koettu terveys ja turvallisuuden tunne suojaavat mieltä. 

Mielen hyvinvointia voi tukea elämällä omien arvojen mukaista elämää sekä tekemällä omaa elämäänsä koskevat päätökset itse. Oman itsensä toteuttaminen ja virkistäytyminen itselle tärkeiden asioiden parissa tuo voimavaroja.  Nykyhetkestä nauttiminen, kuten pienten tavallisten asioiden ja tekojen esimerkiksi hymyn, ystävällisyyden, auringonpaisteen ja hyvän musiikin huomioiminen tuovat iloa päivään. Myös arjen rytmi ja toisaalta pienet yllätykset sekä arjen vaihtelu virkistävät mieltä.

Elämän merkitykselliseksi kokeminen edesauttaa mielen hyvinvointia.  Hyvän tekemisen ja toisten auttamisen on todettu tuottavan tyydytystä ja mielekkyyttä elämään. Kun huolehtii toisista, vaikka ihan kuuntelemalla heitä, toteuttaa lähimmäisen rakkautta. Toisten auttaminen saa omankin elämän tuntumaan paremmalta.  Armollisuus, kiitollisuus ja anteeksianto tukevat mielen hyvinvointia.  Vanhenemisen armollinen pohtiminen ja menneisyyden kanssa sovun tekeminen vapauttaa mielen voimaan paremmin.  Juuri menneen elämän hyväksyminen sekä myönteinen ja avoin suhtautuminen omaan itseen ja muihin edistää hyvää ikääntymistä. Uteliaisuus pitää mielen virkeänä ja uuden opettelu aktivoi muistia ja auttaa voimaan hyvin.  Liikunta ja kulttuuri kohentavat ja ylläpitävät mielialaa ja antavat hyvän olon tuntemuksia. Myös luonto edistää mielen hyvinvointia, sillä luonnon elähdyttävä vaikutus elvyttää mieltä ja vähentää stressiä.

Mieli voi hyvin, kun ihminen saa välillä nauraa ja leikkiä, joten pieni huumori ja hassuttelu on aina paikallaan.  Muiden ihmisten seura tekee hyvää, sillä toisten kuunteleminen ja kuulluksi tuleminen sekä yhteisten ilojen ja surujen jakaminen rauhoittaa. Jos lähellä ei ole ystävää, Vanhustyön keskusliiton järjestämistä ystäväpiireistä voi löytää tukea ja seuraa muista. Omia huolia kannattaa opetella tunnistamaan ja nimeämään. Niistä kannattaa puhua tai kirjoittaa, jolloin huolet usein pienenevät. Stressiä ja ahdistusta voi lievittää läsnäoloharjoituksilla, kuten joogalla ja rentoutumisharjoituksilla.Joillekin sauna ja luonto tuovat mielenrauhaa. 

Oma positiivinen asennoituminen vanhenemiseen, sekä sen mukanaan tuomien oman kehon ja ympäristön muutosten hyväksyminen vaikuttaa suuresti mielen hyvinvointia parantavasti. Vaikka paikkoja kolottaisi, voi omien ajatusten suuntaamineen positiivisiin asioihin helpottaa kipujakin. Kun oman mielen toimintaa oppii ymmärtämään ja mielen taitojaan hyödyntämään saa niistä elämäniloa ja mielenrauhaa, jolloin ne edesauttavat jaksamista.

 

Lähde:

Haarni, Ilkka (toim.) 2014: Ikääntyvä mieli, mielen hyvinvointia vanhetessa. Suomen Mielenterveysseura. Helsinki. 2014.

Kirjasta referoinut: Johanna Laine

Kuva: Johanna Laine

Avainsanat: Mielenterveys, Mieli, Hyvinvointi, Ikääntyminen, Vanheneminen, Ikä