Työkaveria ei jätetä - eläkkeellä ystävyys säilyy


Haastattelimme viittä Nordean eläkeläistä töiden jälkeisestä elämästä. Kaija, Marja-Liisa, Eija, Kristiina ja Arja työskentelivät samassa konttorissa ja ovat tunteneet toisensa 20-30 vuotta - Kaija ja Marja-Liisa lähtivät tosin eläkkeelle jo 13 vuotta sitten ja Eija, Kristiina ja Arja vasta 2010-luvulla. He ovat kuitenkin pitäneet eläkkeelle lähtönsä jälkeenkin yhteyttä toisiinsa monenlaisin tavoin, sillä kyseisen Nordean konttorin yhteishenki on aina ollut erittäin hyvä - omiaan kasvattamaan pitkäikäisiä ystävyyssuhteita.

Kuva1: Neljä kaveruksista Amsterdamissa jokiristeilyllä

Heidän kalenteriinsa on nyt sisältynyt yhteinen lounastuokio kerran kuussa jo seitsemän vuoden ajan, eli yhteisiä tapaamisia on lounaan merkeissä kertynyt jo useita kymmeniä. Entisinä pankkilaisina he myös säästävät mielellään ja heillä onkin yhteinen matkatili, jolle he ovat säästäneet 10 vuotta. He siirtävät tilille kuukausittain pienen summan ja lähtevät joka toinen vuosi yhteiselle Euroopan-matkalle. Tähän mennessä ystävykset ovat vierailleet mm. Pariisissa, Wienissä, Roomassa, Amsterdamissa ja Budapestissa ja vuoden 2017 syyskuussa kohteeksi on valikoitunut Vilna. He tapaavat myös toisiaan satunnaisesti esim. yhteisillä kävelylenkeillä, erinäisissä kulttuuririennoissa ja kansalaisopiston kielikursseilla.

 

Työkaverukset odottavat aina innolla jokakuukautista lounastuokiotaan, sillä siellä kaikki ovat yhdessä ja kykenevät helpoiten vaihtamaan kuulumisia. Useimmiten töistä ei puhuta, sillä kukaan heistä ei ainakaan tällä hetkellä kaipaa takaisin töihin. Kaikki nauttivat eläkkeellä olostaan, erityisesti siksi, että nyt heillä on enemmän aikaa viettää yhteisiä hetkiä lapsenlasten ja ystävien seurassa sekä omien harrastusten parissa. Kaijan sanoin “En ole kaivannut töitä, mutta työkavereita olen onneksi päässyt tapaamaan kerran kuukaudessa ja yhteisillä matkoilla joka toinen vuosi”.

 

Yhteisinä harrastuksina kaikilta löytyy liikunta eri muodoissa - erityisesti kävely, jota he toisinaan harrastavat yhdessä. Kaija käy myös joogassa ja vesijuoksussa, Kristiina taas hiihtää ja käyttää kahvakuulaa. Eija ja Kaija opiskelevat yhdessä englantia ja viisikosta moni myös lukee kirjoja. Muihin harrastuksiin lukeutuvat esimerkiksi käsityöt, lapsenlasten hoitaminen ja television katselu. Tekemisen puutetta ei yhdelläkään ystävysviisikosta ole ja heidän kalenterinsa ovat eläkkeelläkin sopivan täysiä, tosin nyt rennommasta ohjelmasta ja elämä on mukavan kiireetöntä.

 

Viisikon neuvot muille eläkeläisille/senioreille

Kaija: "Harrastakaa, liikkukaa ja pitäkää ystävyyssuhteita yllä."

Eija: "Pitäkää yhteyttä vanhoihin työtovereihin. Pitäkää kunnostanne, niin fyysisestä kuin henkisestäkin, hyvää huolta."

Arja: "Jokainen taaplaa tyylillään. Muistakaa myös, ettei aikatauluta elämäänsä liikaa."

Kristiina: "Nauttikaa elämästä, se ei tule uusintana. Vaivoja tulee kaikille aikanaan; niistä ei kannata lannistua, sillä elämä kantaa."

 

Tämän voisi kiteyttää, että työtoveruuskin voi kantaa todella pitkälle eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Työtoverien ja kaikkien muidenkin kanssa kannattaa liikkua ja harrastaa yhdessä vielä eläkevuosillakin, sillä liikunta ja aivojumppa pitävät ihmisen virkeänä ja hyväntuulisena. On kuitenkin hyvä muistaa, että liika aikataulutus rajoittaa elämää ja stressaa. On rauhoittavaa ja mukavaa vain mennä virran mukana. Mutta tärkein viesti on hyvä pitää mielessä: nauttikaa elämästänne, sillä se on niitä harvoja asioita, joita ei voi uusintana saada.

 

Teksti: Elisa Karell 2017

Kuva: Eija kaveriviisikosta, kuvalle saatu lupa kaikilta osallistujilta

Kategoria: