Musiikin ihmeellinen voima


Musiikissa on voimaa. Monen tutkijan mielestä musiikkia voidaan jopa pitää elintärkeänä ihmiselle: se aktivoi aivoja vilkastuttaen niiden verenkiertoa ja aineenvaihduntaa, jolloin persoonallisuutemme vireytyy. Omakohtaiset kokemukset musiikin ihmeellisyydestä ja voimasta ovat useimmille tuttuja; musiikin avulla voimme sulkea hetkeksi mielemme ja tuntea musiikin ikään kuin vievän meitä mukanaan. Musiikki vaikuttaa esimerkiksi keskittymiskykyyn, käyttäytymiseen ja henkilökohtaiseen identiteettiin, minkä vuoksi musiikin kautta opittuja valmiuksia ja taitoja voidaan hyödyntää elämän eri vaiheissa.

Musiikin monet merkitykset

Musiikki aiheuttaa muutoksia aivoissa. Terveillä henkilöillä tutun musiikin kuuleminen aktivoi etenkin pihtipoimua ja premotoorista aivokuorta. Musiikin prosessointi aivoissa on laaja-alaista ja hajautettua: se liittyy läheisesti useiden tunne- ja vireystilaa säätelevien neurokemiallisten järjestelmien toimintaan. Musiikki on tiukasti osa henkilökohtaista identiteettiä, joka linkittyy elämänhistoriaan. Lisäksi musiikki tukee ihmisen henkilökohtaista psykologiaa.

Tutkimuksissa musiikilla on todettu olevan positiivisia vaikutuksia kuntoutuksessa. Musiikin aikaansaamia fysiologisia vasteita ovat sydämen sykkeen kiihtyminen sekä muutokset aineenvaihdunnassa ja lihasjännityksessä. Musiikin aktiivinen harrastaminen muokkaa aivojen rakennetta ja toimintaa monipuolisesti ja laajasti. Ennen kaikkea musiikki on motivoivaa ja hauskaa!

Musiikilla on myös terapeuttista vaikutusta; se rentouttaa. Musiikkia käytetäänkin paljon hyödyksi stressioireiden lievittämiseen rentoutumisen kautta. Selvityksetkin osoittavat, että jopa 50-70% ihmisistä pitää musiikin kuuntelua yleisimpänä tapana purkaa päivittäistä stressiä ja painetta.

Ikääntyneet – musiikki osana elämää

Noin 2/3 yli 70-vuotiaista pitää musiikkia tärkeänä osana elämäänsä. Merkittävä piirre musiikin vaikutuksesta on positiivisen mielialan luominen. Näin musiikki vähentää ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta. Lisäksi musiikki parantaa kielimuistia ja kognitiivista suoriutumista. Musiikin myönteisten vaikutusten kautta päivittäisten asioiden muistaminen, omatoimisuus ja sosiaalinen kanssakäyminen on sujuvampaa. Nämä tekijät vaikuttavat parantavasti ikääntyneiden hyvinvointiin.

Musiikki kuntoutuksen tukena

Musiikista on apua useiden aivoperäisten sairauksien kuntoutuksessa ja hoidossa. Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden kuntouksessa musiikin rytmi voi helpottaa kävelyharjoittelua. Afasiapotilailla on heikentynyt puheentuottokyky aivoissa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Afaatikoilla on kuitenkin usein säilynyt kyky laulaa melodiassa ja sanoilla, vakka puheentuotto ei olisikaan hyvä. Laulaminen tukee puheen motorista tuottamista. Laulun avulla afasiapotilaat pystyvät paremmin tuottamaan puhetta, koska laulamisessa on hitaampi tuottotahti ja keskeytymätön äänentuotto.

Musiikki on hyödyksi muistisairaiden kohtaamisessa ja hoidossa. Se parantaa vuorovaikutusta muistisairaiden kanssa ja rauhoittaa hoitotilanteita. Lisäksi musiikki luo hyvää mielialaa ja rentouttaa. On havaittu, että vaikeaa Alzheimeria sairastavat pystyvät havaitsemaan musiikkia, kokemaan sen välittämiä tunteita ja tunnistamaan tuttua musiikkia. Musiikin avulla käytösoireet vähenevät. Musiikin merkitys ja henkilön musiikkimieltymys tulisi muistaa läpi muistisairauden hoidon, sillä näin pystytään arvioimaan henkilökohtaisemmin, millainen henkilö muistisairauden takana on.

Musiikilla on ihmeellisiä, jopa yllättäviä vaikutuksia niin terveelle ikääntyneelle kuin muistisairaallekin. Musiikin säilyttäminen osana elämää on hyödyllistä ihmiselämän eri vaiheissa. Musiikin vaikutukset ovat kiistattomia terveydelle. Musiikin kuuntelu siis kannattaa!

 

Teksti:

Terveydenhoitajaopiskelijat Rebekka Palokangas ja Amanda Mäntylä
Laurea-ammattikorkeakoulu 2019

 

Lähteet:

Engström, G., Marmstål, L., Williams, C. & Götell, E. 2011. Evaluation of communication behavior in persons with dementia during caregivers´singing. Nursing Reports 2011; volume 1:e4. Viitattu 13.2.2019. Saatavilla osoitteessa: https://www.pagepressjournals.org/index.php/nursing/article/view/nursrep.2011.e4/pdf

Lahtinen, S. & Äijö, L. 2009-2011. Musiikki kuuluu kaikille – musiikki työvälineenä vanhustyössä. Kanta-Hämeen POLKKA-hanke 2009-2011.Viitattu 7.2.2018. https://www.vahvike.fi/sites/default/files/dokumentit/OPAS%206.%20MUSIIKKI_tyovalineena%20Polkkahanke.pdf

Mc Dermott, O., Orrell, M. & Ridder, H. 2014. The importance of music for people with dementia: the perspectives of people with dementia, family carers, staff and music therapists. Aging & Mental Health. 2014. Viitattu 13.2.2019. Saatavilla osoitteessa: https://www.tandfonline.com/doi/pdf/10.1080/13607863.2013.875124

Ruokonen, I., Moilanen, K., Ollaranta, R. & Ruismäki, H. 2011. Virkistysverson musiikkitoiminta virittää vanhusten hyvinvointia ja omatoimisuutta. MUSIIKKI-lehti, teemanumero Musiikki ja mieli 2011. Viitattu 7.2.2018. http://www.mv.helsinki.fi/home/hruismak/julkaisut_files/virkistysverso.pdf

Teppo Särkämö 2019, Musiikki terveen ikääntymisen ja muistisairauksien kuntoutuksen tukena. Kehittyvä vanhustyö -seminaari 12.2.2019, Helsinki.

Vartiovaara, I. 2006. Musiikin valtava voima. Terveyskirjasto Duodecim. Viitattu 6.2.2018.http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=onn00010